Suodenniemen historiaa verkossa

Tälle sivulle kootaan Suodenniemen historiaan liittyviä verkkosivuja ja verkossa olevia Suodenniemen historiaan liittyviä tietoja.
 

Sivulle viimeksi lisätty tieto:

Kenraali Mannerheimille järjestettiin kansallinen juhlakeräys vuonna 1919. Keräykseen osallistuneiden suodenniemeläisten nimet löydät täältä (s. 379-389).

Pitäjän nimen alkuperä

 

"Suodenniemi (joskus näkee kirjoitettavan myös Suodeniemi) jakautuu [...] osiin suoden ja niemi.

Mikä on suoden? - Se on monikon vanha omanto-muoto [=genetiivimuoto] sanaa suo. Omantotyyppi maden, tuode, tieden on yleinen vielä Agricolalla. Nämä muodot, joissa -den on liittyneenä yksilölliseen vartaloon [...] ovat alkuperäisiä.

Vanha suoden-genetiivi on siis jäänyt paikannimeen säilymään. Muuten sanotaan Suodenniemellä ja sen naapuripitäjissä nykyisin: soitten, maitten, jäitten j.n.e."

Heikki Ojansuu, Paikannimiä: Suoniemi ja Suodenniemi. Virittäjä (4), 1912, s. 68-69.
 

Suodenniemen historiaa aiheittain

Muista, että vain pieni osa tärkeimmistäkään Suodenniemen historian asiakirjoista on sähköisessä muodossa. Sastamalan kaupunginarkistossa sekä Kansallisarkistossa Helsingissä, Hämeenlinnassa ja Turussa on vielä tuhansia sivuja lisää kiinnostavaa luettavaa. Ja kirjoissa yhtä paljon!

 

Tietoja Suodenniemen esihistoriasta

Suodenniemen arkeologinen kartta löytyy täältä.

Vuodelta 1910 peräisin oleva Julius Ailion tarkastusraportti Kukkulan torpan lähellä sijainneesta muinaisjäännösalueesta on täällä. Esinelöydöistä oli kerrottu Uusi Aura -lehden artikkelissa elokuussa 1908.

PDF-tiedostoSuodenniemi - esimerkki huonosti tunnetusta muinaisjäännösalueesta (13.5 MB)
Pirkanmaan maakuntamuseon julkaisussa Pirkan maan alta (5) ilmestynyt Hanna-Maria Pellisen artikkeli vuodelta 2004. Uudelleenjulkaistu täällä Pirkanmaan maakuntamuseon luvalla.
PDF-tiedostoSuodenniemen arkeologinen inventointi 2007-2008.pdf (824 kB)
Pirkanmaan maakuntamuseon julkaisussa Pirkan maan alta (10) ilmestynyt Vadim Adelin ja Johanna Sepän artikkeli vuodelta 2009. Uudelleenjulkaistu täällä Pirkanmaan maakuntamuseon luvalla.

Saadaksesi pdf-muodossa olevat artikkelit näkymään tarvitset Adobe Reader -ohjelman, jonka voit ladata maksutta täältä.

 

Yksityiskohta Suuresta adressista
Suodenniemeläisten allekirjoituksia vuoden 1899 Suuressa adressissa. Pääset lukemaan adressin kuvaa klikkaamalla.

Tietoja Suodenniemen asukkaista ja asuinpaikoista

Professori Seppo Suvanto on koonnut henkilöluettelon satakuntalaista vuosilta 1303-1571. Sen Suodenniemen aluetta koskevan osan löydät täältä. Aineiston laajuuden vuoksi tiedonhaku kannattaa tehdä niin, että painat näkyviin ilmestyvän luettelon päällä hiiren oikeaa nappia ja valitset esiin tulevasta listasta rivin "Etsi (tarkennettu)". Silloin voit kirjoittaa etsimäsi nimen, jota ohjelma hakee koko luettelosta.

Sukututkijanakin kunnostautuneen Jalmari Finnen aloitteesta tuotettiin 1900-luvun alussa historiallinen aineistokokoelma, Suomen asutuksen yleisluettelo. Siihen kerättiin tietoja Suomen maaseudun asutuskehityksestä ajanjaksolta 1539-1809 kirjoittamalla alkuperäisistä lähteistä tietoja ylös kylittäin ja pitäjittäin. Suodenniemeä koskevat tiedot löydät verkosta vuosilta 1540-1559, 1560-1579, 1580-1599, 1600-1619, 1620-1639, 1635-1654, 1655-1674, 1675-1694 ja 1695-1714. Mouhijärven ja Lavian yhteydestä Suodenniemeä koskevat tiedot löytyvät vuosilta 1720-1739, 1740-1759, 1760-1779, 1780-1799 ja 1800-1809. Yleisluettelon käyttö vaatii jonkun verran perehtymistä. Apuna perehtymisessä toimii Suomen asutuksen yleisluettelon opas.

Maakirjat sisältävät yksityiskohtaista tilahistoriaa. Sähköisessä muodossa niitä on esimerkiksi vuosilta 1553, 1560, 1637, 1648, 1651, 1686, 1700, 1726, 1745, 1775, 1805, 1845, 1855, 1875 ja 1905. Viimeistä nidettä lukuun ottamatta Suodenniemen kylät löytyvät Mouhijärven ja Lavian kylien joukosta.

Lasse Iso-Iivarin laatiman Suodenniemen talonhaltijaluettelon löydät täältä. Luettelon tiedot ulottuvat 1500-luvulta osin 1900-luvulle saakka.

Vuonna 1620 säädettiin Tukholmassa vero, joka kohdistui tilakohtaiseen karjaan ja kylvöön. Veron kantamiseksi laadittiin karja- ja kylvöluetteloita, jollainen Suodenniemeltäkin löytyy esimerkiksi vuodelta 1632. Siitä näkyvät kylittäin ja taloittain Suodenniemen tuolloiset kylvö- ja karjamäärät. Suodenniemi oli tuolloin osa ns. Selkeen neljännestä johon kuului alueita myös Mouhijärveltä ja Laviasta. Pitäjän kylät löytyvätkin siksi luettelosta muiden saman neljänneksen kylien joukosta.

Suodenniemen vanhimpiin kirkonarkistoihin sisältyviä tietoja voit etsiä Suomen Sukututkimusseuran Hiski-tietokannasta. Suodenniemen kirkonarkistoa on myös digitoitu 1700-luvun lopulta 1800-luvun puoleen väliin. Käyttöä helpottavat sisällysluettelot on tähän mennessä laadittu vuosien 1749-1765, 1778-1782, 1783-1788, 1789-1794, 1795-1800 ja vuosien 1801-1806 rippikirjoihin. (Osa hakemistoista käsittää myös muita kuin Suodenniemen taloja ja kyliä.) Muut digitoidut kirjat löydät täältä.

Suodenniemen seurakunnan väkilukutaulukot vuosilta 1749-1880 on julkaistu verkossa. Taulukoista näet paitsi pitäjän väkiluvun kehityksen vuosittain myös eri tautien osuuden pitäjän kuolleisuudessa. Huomaa, että vuoteen 1830 saakka Suodenniemen lukuihin sisältyvät myös Lavian asukkaat. Vuosien 1776-1804 taulukot tuhoutuivat sisällissodan melskeissä. Myös joitain muita yksittäisiä vuosia puuttuu. Uudempia väkilukutauluja löytyy Tilastollisen päätoimiston (nyk. Tilastokeskus) arkistosta väestömuutostaulujen nimellä ainakin vuosilta 1921, 1922 ja 1923.

Suodenniemen henkikirjat on digitoitu vuosilta 1865, 1870, 1875, 1880, 1885, 1890, 1895, 1900, 1905, 1910, 1915, 1917 ja 1919. Sitä varhaisemmat digitaalisessa muodossa olevat tiedot löytyvät Mouhijärven henkikirjoista vuosilta 18101815, 1820, 1825, 1830, 1835, 1840, 1845, 1850, 1855 ja 1860. Ruotsin ajan henkikirjoja on digitoitu muun muassa vuosilta 16351751, 1771, 1791 ja 1807. Uusimpia lukuun ottamatta henkikirjojen kieli on ruotsi.

Suodenniemen vanhan hautausmaan hautakivien ja -ristien tiedot on koottu tänne. Facebookiin on puolestaan ladattu suuri joukko Suodenniemen hautausmailta otettuja kuvia. Voit katsella niitä täältä. Kuvien katselu, kommentointi ja/tai lisääminen vaatii palveluun kirjautumisen ja hautakuvaryhmään liittymisen.

Suuren siirtolaisuuden vuosina 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Amerikkaan ja muualle siirtyneistä suodenniemeläisistä löydät tietoja Turussa toimivan Siirtolaisuusinstituutin siirtolaisrekisteristä. Perustiedot siirtolaisiksi lähteneistä saat maksutta, mutta täydellisistä tiedoista pitää suorittaa maksu.

Tietoja Suodenniemen vanhoista lainhuudoista löydät lainhuutokortistosta. Kortistoa selailemalla voi tilan nimen perusteella katsoa, kuka sen on kulloinkin itselleen lainhuudattanut. Aineisto kattaa noin 800 lainhuudon tiedot vuosilta 1702-1931. Vaikka vanhojen lainhuutojen tarkastelu on nyt aiempaa helpompaa pitää itse asiakirjat tilata erikseen verkkopalvelusta (vaatii rekisteröitymisen). Siirry linkistä lähimmäksi etsimääsi nimeä ja siirry sitten yksi tai useampi sivu kerrallaan haluamaasi kohtaan:

Ahola

Alakurki

Hujo

Jylhä

Kotajoki

Majavesi

Noukka

Perttala

Rantala

Ylirosi

Ylä-Satakunnan alisen tuomiokunnan ilmoitusasioiden pöytäkirjoista vuosilta 1822-1861 löydät tiedot suodenniemeläisten lainhuudoista, kiinnityksistä, holhousasioista ja avioehdoista. Pitäjä löytyy Karkun ja Mouhijärven kanssa samoista pöytäkirjoista. Lainhuutoasioissa kannattaa pykälän numero tarkistaa yllä mainitusta lainhuutokortistosta.

Vuonna 1899 Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Nikolai II antoi helmikuun manifestin, joka kavensi huomattavasti Suomen suuriruhtinaskunnan perinnäisiä oikeuksia. Vastalauseena manifestille Suomessa kerättiin muutamassa viikossa yli puolen miljoonan allekirjoituksen Suuri adressi, johon myös Suodenniemeltä osallistuttiin joukolla. Adressin Suodenniemeä koskevat sivut pääset lukemaan täällä.

Ensimmäisen maailmansodan ja sisällissodan aikana sotaoloissa Suodenniemellä kuolleista henkilöistä ja sodissa tai sen seurauksena menehtyneistä suodenniemeläisistä löytyy tietoja Suomen sotasurmat 1914-1922 -tietokannasta. Voit etsiä tietoja esimerkiksi henkilön nimellä tai kotipaikkakunnalla.

Valtiorikosylioikeuden asiakirjoja voi etsiä syytetyn sukunimellä Digitaaliarkistosta (käytä näkymän alempaa hakuikkunaa). Tyypillinen asiakirjavihko sisältää syytetyn kuulustelupöytäkirjat, kotipaikkakunnan suojeluskunnan lausunnon, todistajien lausuntoja sekä papintodistuksen. Oikeuden päätös ja/tai armahdusaika on yleensä kirjoitettu asiakirjan etulehdelle.

SDP:n puoluetoimikunnan aloitteesta kerätty ns. terroritilasto listaa sisällissodassa ja sen jälkeen menehtyneet suodenniemeläiset punakaartilaiset. Alkuperäinen luettelo on Työväen arkistossa Helsingissä.

Kenraali Mannerheimille järjestettiin kansallinen juhlakeräys vuonna 1919. Keräykseen osallistuneiden suodenniemeläisten nimet löydät täältä (s. 379-389).

Suomen Kulttuurirahasto perustettiin 1930-luvun lopulla kansalaiskeräyksellä, johon osallistui myös suuri joukko suodenniemeläisiä. Voit tutkia suodenniemeläisiä lahjoittajia tai etsiä omia sukulaisiasi kulttuurirahaston verkkopalvelun avulla.

Talvi- ja jatkosodan aikana puolustusvoimien palveluksessa menehtyneistä suodenniemeläisistä tietoja löytyy Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tietokannasta. Tästä tietokannasta tietoja voi etsiä useilla hakukriteereillä. Tietokannassa olevista virheistä tai puutteista voi ilmoittaa Kansallisarkistoon.

Suodenniemeläiset taistelivat talvi- ja jatkosodan aikana useissa joukko-osastoissa, joiden sotapäiväkirjoja voi tutkia verkossa. Ohjeet oikean sotapäiväkirjan löytämiseksi saat tästä linkistä. Suodenniemeläisiä palveli jatkosodan aikana esimerkiksi Kevyt Osasto 16:ssa, jonka konekiväärikomppanian sotapäiväkirjan näet täällä.

Itsenäisyyspäivänä 2015 nähtiin Suodenniemen seurakuntatalossa lauluilla säestetty Sodan seurauksia -haastettattelutuokio, jossa käytiin läpi sodan ja jälleenrakennuksen vuosien tapahtumia Suodenniemellä. Tutustu esityksen käsikirjoitukseen täällä.

 

Yksityiskohta Suodenniemen kirkon piirustuksista
Suodenniemen kirkon piirustukset vuodelta 1838. Näet ne kokonaisuudessaan kuvaa klikkaamalla.

Tietoja Suodenniemen historian varrelta

Suodenniemen ruotujako vuonna 1630 ilmenee Ylä-Satakunnan ruodutusluettelosta. Suodenniemi kuului Selkeen neljännekseen.

Tietoa suodenniemeläisten oikeudessa käsitellyistä asioista löytyy vanhoista tuomiokirjoista. Vanhimpia Suodenniemeä koskevia tietoja löytyy Karkun ja/tai Mouhijärven kohdalta Ylä-Satakunnan tuomiokunnan ja myöhemmin Ylä-Satakunnan alisen tuomiokunnan tuomiokirjoista. Varsinaisasiat koskevat rikos- ja riitajuttuja ja ilmoitusasiat mm. lainhuuto-, kiinnitys- ja holhousasioita. Niteen alussa on tavallisesti hakemisto, josta oikea sivunnumero näkyy. Tuomiokirjojen kielenä on ruotsi.

Turun ja Porin lääninhallituksessa käsitellyt vesistöihin liittyvät asiat on koottu omaksi hakemistokseen vuosilta 1773-1930. Sen Suodenniemeä koskeva osa sisältyy tähän luetteloon. Kiinnostavaa juttua koskevat tarkemmat asiakirjat ovat listassa mainittua aktinumeroa käyttäen tilattavissa Kansallisarkisto Turusta (ent. Turun maakunta-arkisto).

Suodenniemellä on ollut eri aikoina runsaasti sukutiloja. Luettelon tiloista voit nähdä täällä.

Uuden kirkon rakentaminen Suodenniemelle hyväksyttiin keisarillisessa senaatissa 18.10.1827. Päätöspöytäkirjan voit lukea täältä. Pöytäkirjat pidettiin vielä tässä vaiheessa ruotsiksi. Kirkon piirustukset näet täällä. Huomioi, että voit liikkua Digitaaliarkistossa sivulta toiselle Edellinen ja Seuraava -painikkeita käyttäen.

Digitoituja Suodenniemen teollisuusyrityksiä koskevia tilastotietoja löytyy verkosta alla mainituilta vuosilta:

1885188618871888188918901891
1892189318941895189618971898
1899190019011902190319041905

 

Tilastotietoja elinkeinonharjoittajilta ja käsityöläisiltä löytyy vuosilta 1906, 1907 ja 1908.

Päätös Suodenniemen erottamisesta omaksi kirkkoherrakunnaksi tehtiin vuonna 1908. Sitä koskevan senaatin talousosaston pöytäkirjan voit lukea täältä. Asiakirjasta ilmenee muun muassa se, mikä oli kirkkoherran käypä palkka 1900-luvun alussa.

Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) arkistoon sisältyviä vanhoja suodenniemeläisiä sananlaskuja löytyy Digitaaliarkistosta.

Kotimaisten kielten keskus on siirtänyt kolmen miljoonan kortin paikannimiarkistonsa verkkoon. Mukana on hyvinkin toiselle tuhannelle menevä määrä suodenniemeläisiä paikannimiä. Palvelussa on karttahaku, jonka avulla paikkoja voi etsiä niiden sijainnin perusteella. Paikannimilistasta taas voi tarkistaa tietyn paikannimen sijainnin.

Kansalliskirjasto on digitoinut sähköiseen muotoon suuren joukon ennen vuotta 1930 ilmestyneitä sanomalehtiä. Tästä Historiallisesta Sanomalehtikirjastosta voit tehdä mielenkiintoisia löytöjä haluamallasi hakusanalla. Hakusanalla Suodenniemi saat esiin kiinnostavia paikkakunnan historiaan liittyviä artikkeleita esimerkiksi Paikallissanomien ensimmäisistä vuosikerroista. Huomaa, että voit tehdä haun kaikkiin valikoimassa oleviin lehtiin tai rajata sen vain haluamiisi.

Maailmansotien välisenä aikana jokaisessa suomalaisessa kunnassa oli oma suojeluskunta. Jokseenkin jokaisella niistä oli myös oma lippunsa. Suodenniemen suojeluskunnan lipun ompelivat Suodenniemen lotat, jotka luovuttivat sen suojeluskunnalle Suodenniemen taisteluiden päättymisen ensimmäisenä vuosipäivänä 26.3.1919. Lipun käyttötarkoituksessaan näet täällä.

Olof Eriksson suunnitteli Suodenniemen kunnanvaakunan vuonna 1955. Se toimii nykyisin Suodenniemi-Seuran tunnuksena. Vaakunan vahvistamiseen liittyvät asiakirjat löydät täältä. Ollessasi vahvistamisasiakirjan ensimmäisellä sivulla klikkaa vasemmassa yläkulmassa olevaa "Seuraava" -painiketta päästäksesi eteenpäin.

Suomen Linja-automuseo on digitoinut vanhoja aikatauluja verkkosivulleen. Suodenniemeläisittäin kiinnostavia ovat välähdykset niin Länsilinjat Oy:n kuin V. Keto-Seppälä Oy:n vanhoihin aikatauluihin. Voit hakea aikatauluja palvelusta paitsi liikennöitsijän (nimen osan kirjoittaminen riittää) myös haluamiesi rajavuosien mukaan.

Yksityiskohta Sävin kylän pitäjänkartasta
Sävijärvi 1800-luvun puolivälin pitäjänkartassa. Kuvaa klikkaamalla näet alkuperäisen kartan.

Karttoja

Satakunnan kartta noin vuodelta 1650 tuntee Suodenniemeltä mm. Sävilahden, Märkätaipaleen ja Leppälammin.

Suodenniemen kyliä ja taloja koskevat maakirjakartat 1600-luvulta löydät täältä. Sivulta löytyvät kaikki tähän mennessä digitoidut Suodenniemen kartat sekä muutama kartta silloisen Mouhijärven muista osista. Selkeen säterin tiluskarttaan vuodelta 1684 sisältyy Makkosen yksinäistalon kartta. Lisäksi Koivuniemenjärven ympäristöstä on vuodelta 1728 oma erillinen kartta.

Maanmittaushallituksen uudistusarkistoon sisältyy runsaasti karttoja koko Suodenniemen alueelta. Paikasta riippuen tietoja löytyy 1700-luvulta 1950-luvulle saakka. Kartat on digitoitu ja voit tutustua niihin Digitaaliarkistossa. Katso tarkemmat tiedot kartoista tästä luettelosta. Joitakin Suodenniemeä koskevia karttoja löytyy myös Lavian ja Mouhijärven karttojen joukosta.

Vuonna 1799 laadittuun Etelä-Suomen yleiskarttaan on merkitty vanhan, Suodenniemen ja Lavian alueet käsittäneen Mouhijärven pitäjän rajat. Karttaan on merkitty myös alueen kyliä. Voit tarkentaa karttaa näkymän vasemmassa reunassa olevalla säätimellä tai hiiren "rullaa" pyörittämällä.

Ruotsin valtionarkistossa säilytettävään Suomen tiedustelukarttalaitoksen arkistoon sisältyvä Vanhan Mouhijärven kulkureittejä esittävä kartta johdattaa myös Suodenniemen vanhan kulkuväyläverkon sijaintiin. Siinä näkyvät mm. Palo-, Miekka- ja Lavijärveä pitkin Porin suuntaan mennyt tie sekä Koivuniemenjärveltä Märkäjärvelle mennyt reitti. Kartta on ajoittamaton, mutta saarnahuoneen sijainnista päätellen se on aikaväliltä 1685-1809.

Sähköisessä muodossa olevia vanhoja pitäjänkarttoja Suodenniemeltä löytyy Heinijärvenmaan, Kirkko- ja Kourajärven, Leppälammin ja Lahdenperän, Peräkunnan ja Hämeenkyrön rajan alueilta.

Ylä-Satakunnan keskisen kihlakunnan kartasta vuodelta 1851 näkyvät muun muassa kylien rajat ja ulkopalstat.

Kalmbergin kartasto vuoden 1855 tienoilta tarjoaa yleissilmäyksen osaan Suodenniemeä. Pitäjän pohjoisosaa se ei kuitenkaan kata. Suodenniemi osuu kolmen kartan kulmaan. Siksi pitäjän kaakkoisosa, Heinijärvenmaa ja luoteisosat löytyvät eri lehdiltä.

Turun ja Porin läänin yleisten postiteiden kartta vuodelta 1856 kertoo, että Suodenniemi oli, vaikkakin heikosti, kytköksissä muuhun maahan. Kartan mustat numerot tarkoittavat etäisyyksiä virstoina, punaiset numerot kullakin yhteysvälillä käytössä olevien hevosten määrää. Kestikievarit on merkitty punaisella ympyrällä ja kievarin nimellä. Postitiet on merkitty ruskeilla viivoilla, muut tiet ovat ilman viivaa. Huhtikuussa 1897 täydennetyssä postikartassa Suodenniemelle on järjestetty jo 2. luokan postitoimitus.

Suomen Suuriruhtinaskunnan kartta esittää Suodenniemen alueen vuoden 1863 tienoilla.

Vuonna 1885 tehty Tyrvään kihlakunnan kartta tarjoaa mielenkiintoisen näkymän erityisesti Suodenniemen sisä- ja ulkorajoihin.

Senaatin kartaston avulla voit tutustua 1900-luvun alkupuolen Suodenniemeen. Kunnan eteläosan kartan vuodelta 1909 näet täällä ja pohjoisosan vuotta uudempi kartta puolestaan on täällä. Huomaa, että voit tarkentaa karttaa kaksoisklikkaamalla sitä haluamastasi kohdasta tai käyttämällä näkymän vasemmassa reunassa olevia säätimiä. Senaatin kartat laadittiin ennen itsenäistymistä ja niiden kielenä on venäjä.

Suodenniemen vanhoja maaperäkarttoja vuosilta 1892-1947 löytyy täältä. Voit ladata itseäsi kiinnostavat kartat omalle koneellesi, kunhan hyväksyt sivustolla olevan käyttöoikeussopimuksen.

Kokemäenjoen vesialueen kartta vuodelta 1935 auttaa hahmottamaan Suodenniemen sijainnin vedenjakajien sisällä. Pitäjän rajat seurailevatkin varsin tarkkaan vedenjakajia.

Suomen tiekartta vuodelta 1939 esittää myös Suodenniemen alueen. Pitäjän pääosat ovat omalla lehdellään, kunnan eteläkärki ja eteläinen lähiympäristö omallaan. Kartoista näkyy muun muassa se, mitä risteyksissä olleissa kylteissä on aikanaan lukenut.

Teksasin yliopiston kirjasto (University of Texas Library) on digitoinut Yhdysvaltain armeijan käyttämiä Suomen karttoja 1950-luvulta. Valtatie 11 kulki vielä tuolloin pitäjän halki. Suodenniemen käsittävän Satakunnan kartan näet täällä.

Painettuja peruskarttoja vuosilta 1959-1989 voi katsella ja ladata Maanmittauslaitoksen verkkopalvelusta.

 

Suodenniemeen liittyviä verkkosivuja

 

Haikarat - Ikaalisten alueen paikallishistoriaa 1540-luvulta nykypäivään

Sukelluksia Suodenniemen historiaan -blogi

Suodenniemi 1918 (keväällä 2018 toteutettu Twitter-seuranta sisällissotatapahtumista 100 vuotta aiemmin)

Tuomas Juha Hujulahden suku