Kysy, keskustele, kaupittele!

« aihelistaan

Keski-Suomen Rossit todennäköisesti lähtöisin Suodenniemeltä


  • nimimerkki

    Markku J. Rossi

    23.1.2018 klo 10:52
    Ylläpitäjä on muokannut tätä viestiä.
    Tervehdys, arvoisat suodenniemeläiset ! Isäni oli kotoisin Konneveden Rossinkylästä, Keski-Suomen Rossien kantatilalta. Isoäitini isä Otto oli suoraa sukulinjaa Mouhijärven sotilaskirjurista Matts Bertilsson Rossista. Kirjan Sastamalan historia 2 mukaan Suodenniemen Kittilän Rossista oli todennäköisesti kotoisin Adoff Kittinsson, vuodelta 1439.

    Suomessa on 2500 Rossia, joista enemmistö ilmeisesti Konnevedelle vuonna 1639 muuttaneen neljännesmiehen ( apulaisnimismiehen ) Ambrosius Rossin jälkeläisiä. Vähemmistö on Imatran seudulla, aikaisemmin Jääskessä ja Äyräpäässä.

    Keski-Suomen Rosseja on mm. myös kansanedustaja Markku K. Rossi. Mahdollisesti myös johtajat Mika Rossi ja Iiro Rossi ( Accenture ja Holiday Club ). Tyttäreni Anniina L K Mattila on julkaissut tiedettä julkaisussa PNAS.

    Aion käydä Suodenniemen Kittilässä kesällä 2018 ! Jos haluatte tavata kahvien merkeissä, kirjoitelkaa osoitteeseen st.hedingham@gmail.com.

    Mikkelissä 23.1.18 Markku J. Rossi

    DI , insltn(varares)


  • nimimerkki

    Markku J. Rossi

    29.1.2018 klo 10:09
    Ylläpitäjä on muokannut tätä viestiä.
    * Kirjassa Sakari Jankkari : Suodenniemi. Elämää maalaispitäjässä 1540 - 1939, on lueteltu Suodenniemen Kittilän alueen kantatilat. Ne ovat : Kela, Kurki ja Rosi ( Rossi ). Rossin tila jakaantui myöhemmin näihin : Ylirosi ja Alirosi eli Saksa. Lähellä nykyistä koulua ja paloasemaa on nyt Rosintie. Sähkökartan linkki on :
    https://goo.gl/maps/QjtK5iyDMA92 . Saksa on nyt Rosintiestä lounaaseen, lähellä uimarantaa. Saksahan voi viitata ammattiin kauppias. Kurkia olivat mm. 1200-luvun pirkkalalaispäällikkö Matti Kurki, piispa Klaus Kurki ja Knut Kurck. Rosintien itäpään etelän puoleisella talolla on vanhimman oloinen kiinteistötunnus nykyään.

  • nimimerkki

    Markku J. Rossi

    14.3.2018 klo 10:13
    Olen tutkinut asiaa lisää. Rossin eli Rosin talo kärsi huomattavasti Isostavihasta 1714. Suodenniemellä on edelleen Rosintie. Tila ei enää pystynyt maksamaan veroja. Vuonna 1725 tila halkaistiin kahdeksi. Kumpikaan uusista omistajista ei ollut Kitti tai Rossi. Todennäköisesti Henric Kitti otti 1540 lähtöpaikkansa mukaan nimen Henric Rossi, kun otti vastaan katselmuskirjurin viran Mouhijärveltä, Yliskallon sotilaspuustellista. Olen Henricin jälkeläinen. Kitti myi Rossin tilan puolikkaat 1725. Samaan aikaan tuli Teuvan Koskelan tilan uudeksi omistajaksi Kitti, joka otti tilan mukaan uudeksi nimekseen Koskela. Teuvassa on vieläkin Koskeloita. 1400-luvun nimi Kitti tulee melkein varmasti kirkon pyhimyksestä Kristoffer. Adoff Kittinssonin aikana ( 1439 ) Pohjolan kuninkaanakin oli Kristofer. Englantilaiset 1600-luvun siirtolaiset vaihtoivat Karibian saaren Santa Kristofferin nimen St.Kittsiksi, joka nimi sillä on nytkin. Nimi Kitti on kulkenut Pohjolassa etelästä pohjoiseen, ei saamelaisilta Suodenniemelle. Haaparannan pohjoispuolella ensimmäinen Kitti esiintyy 1694 ja Suomen Lapissa 1786. Samaa mieltä jälkimmäisestä on Kittien sukuseura.

  • nimimerkki

    Markku J. Rossi

    21.4.2018 klo 13:11
    " Se on totinen tosi,
    ett' Kittiläss' on Rosi . "

    Saatan liikkua seudulla 19.7. iltapäivällä matkalla
    Porin jatseihin ...

  • nimimerkki

    Auli Horelli

    4.7.2018 klo 09:24
    Hei!

    Ala- Rossin isäntä on saanut tiedon sukulaisuudestanne ja ottanee teihin yhteyttä lähiaikoina.
    Hyvää kesän jatkoa!

  • nimimerkki

    Markku J. Rossi

    13.7.2018 klo 21:28
    Kiitos ! Siis todennäköiset esi-isäni ovat kyntäneet Rosin peltoja. Rosi myytiin ilmeisesti suvustani v. 1725, mutta se kiinnostaa silti esi-isien mantuna minua. Ystävällisen kutsun perusteella suunnittelen vierailevani Saksan tilalla 22.7.

  • nimimerkki

    Markku J. Rossi

    1.8.2018 klo 09:15

    Kiitokset Helavuorille antoisasta vierailusta 22.7. ! Ihailimme Saksan ( Alirosin ) talon tyylikästä sisustusta ja tarinoita kerrottiin. Totesimme, että vaimollani ja minulla, sekä Helavuorilla oli sama vihkimispäivä ja molemmilla pariskunnilla on kolme tytärtä. Hämmästyin, että Kelan ja Kurjenkin talot ovat vielä olemassa. Kävimme myös ihailemassa museon esineistöä ja saimme asiantuntevan opastuksen. Matkalla itään poikkesin vielä katselemassa Mouhijärvellä Yliskallon entisen sotilaspuustellin maisemia. Esi-isäni olivat siellä töissä vv. 1540-1639 kirjureina. Myöhemmin tänä vuonna tapahtuu vielä jotain vierailuun liittyvää...

  • nimimerkki

    Markku J. Rossi

    22.11.2018 klo 10:09

    Parin sivun kirjoitelmani uteliaan ihmisen omien juurien etsinnästä julkaistaan lehdessä
    Suodenniemen Joulu 2018. Hyvää Joulua kaikille !

  • nimimerkki

    Marjatta

    26.1.2019 klo 12:49
    Oletko teettänyt DNA-testin? Saattaisi valaista eri haarojen mahdollista yhteistä juurta. Itselläni on toistasataa FTDNA-matsia, joiden esipolvissa on Rossi, Rosi, Rosila. Y-haplo varsinkin olisi hyödyksi.

  • nimimerkki

    Markku J. Rossi

    8.2.2019 klo 13:37
    Kiintoisa aihe ! Vastustin vielä 2017 DNA-testiä, koska siten tietoja voisi päätyä lapsieni potentiaalisille työnantajille. Teoriassa työnantajat voisivat karsia hakijoita perustuen mahdollisiin geneettisiin heikkouksiin. Juuri samat lapset kuitenkin antoivat minulle synttärilahjaksi 2018 DNA-testin, FamilyTree autosomi-DNA-testin. Se kertoo sekä esi-isistä että esiäideistä. Tuossa palvelussa oli 9500 henkilöä, jotka ovat minulle ainakin vähän sukua. Näistä sukunimistä kaksi yleisintä ( pitkässä listassa eniten esiintyvää ) loppui kirjaimiin sson. Muuten lähisukulaiset olivat hyvin jo ennalta arvattuja keskisuomalaisia. Tein kuitenkin yhden erikoisvertailun. Hypoteesina oli, että Suodenniemen Kitin suvusta polveutuu sekä Mouhijärven Rossi, että Teuvan Koskela, ja esi-isäni on Mouhijärven Rossi. Syötin hakukoneeseen nimen Koskela. Kaksi Koskelaa tai Koskelan lähisukulaista oli geneettiseltä läheisyydeltään luokkaa, joka tarkoittaa yhteistä toista iso-isovanhempaa. Läheisyyden mitta on nimeltään centimorgan. En siis hylännyt hypoteesia, vaan ajattelen, että se voi päteä. Yleisesti ottaen olen 55% Oka-joelta vuonna nolla tullut suomalainen, 25% Välimereltä tullut viljelijä ( Göpekli Tepe / Stonehenge / nykysardinialainen ) ja yllätys, yllätys 12% ratsastava pronssikauden valloittaja eli germaani.

  • nimimerkki

    Marjatta

    11.2.2019 klo 14:22
    Serkkutestistä ei voi tehdä tarkkoja päätelmiä tietyn sukuhaaran alkuperästä, koska serkut voi tulla monta kautta. FTDNA antaa liian läheisiä arvioita. Jos etsii lähisukulaisia, kannattaa katsoa kohtaa "longest block". Jos se on jotain 6o tai enemmän, on kyseessä pikkuserkku, jotain 50 voi olla pikkuserkun lapsi.
    Y-haplosta kannattaa ottaa ainakin Y67. Jos voisin ottaa itse, ottaisin mahdollisimman tarkan, olisi kiinnostavaa nähdä, mille oksalle asettuisin. Haploa voi käyttää poissulkevana, jos isälinjan haplot on eri, ei ole kyseessä sama suku. (Toisinpäin ei kyllä voi päätellä.) Haploja voi löytää ilmaiseksi liittymällä johonkin projektiin, esim. Suomi DNA projektiin (nyt n. 15000 jäsentä) tai paikallisiin ryhmiin. Omissa matseissani vain 4 Rossia oli testannut Y:n, näistä 2 oli N ja 2 oli R. Koska isälinjat eivät ole niin tarkkoja kuin äitilinjat, pitää olla enemmän haploja verrattavana! Projekteista niitä saa lisää, ja tietenkin saa omia matseja, kun oma haplo on testattu. Niitä ei tule yhtä paljon kuin serkkumatseja.
    Nykyiset sukututkimustestit ovat sellaisia, ettei niistä työnantaja hyödy, vain osa geeneistäkin on tutkittu. Enemmän tietoa saisi tutkimalla kirkonkirjoja, joissa on mainintoja taudeista, rikoksista yms. Samasta näytteestä voi kyllä tilata terveystietojaan, jos haluaa. Otimme Prometheaksen silloin kun se oli maksuton lisä, oikeastaan tärkein sen anti oli tieto, että mitkä lääkkeet eivät sovi ja mitkä lääkkeet eivät auta, tätähän lääkäritkin jo käyttävät, koska sopivuus on yksilöllistä.
    Hyvin monet ovat luovuttaneet näytteensä tieteen käyttöön, ja heitä saamme kiittää monista tauteihin ja lääkitykseen liittyvistä asioista.
    Sitten vielä yksi eettinen seikka. Sekä työnantaja että työntekijä ovat tärkeitä ja molemmat ottavat riskin, työnantaja isomman. Onko oikein salata asioita, joilla olisi työn kannalta merkitystä? Ja toisaalta, onko oikein penkoa asioita, joilla ei ole merkitystä työn kannalta?
« aihelistaan

Osallistu keskusteluun

tai aloita uusi keskustelu »

Roskapostin esto ei onnistunut. Ole hyvä ja yritä uudelleen.
Keski-Suomen Rossit todennäköisesti lähtöisin Suodenniemeltä

Tälle keskustelupalstalle kirjoitetut viestit julkaistaan palstalla vasta ylläpitäjän hyväksymisen jälkeen.